Maanantain menestystarina: Janen (ja miehensä) paleobonarit

 

Olen ollut lapsesta saakka astmaatikko. Aikuisiässä astmaa on lääkitty aamuin illoin hengitettävällä Symbicort –lääkkeellä sekä kerran vuorokaudessa otettavalla Singulair –lääkkeellä. Vuonna 2010 polveni alkoi kipeytyä: ensin Bakeryn kystalla ja sen jälkeen turvotuksella ja tulehtumisella milloin mistäkin syystä. Polvi putsattiin kerran Hatanpäällä, mutta vaivat vaan jatkuivat. Lopulta sain nivelreumadiagnoosin. Reumaan määrätty lääke pahensi astmaani entisestään ja elämä alkoi juuri ennen 50-vuotissyntymäpäivää näyttää surkean vaivaiselta sekä lääkäri- ja lääkeriippuvaiselta.

Halusin ymmärtää, mikä minua vaivasi ja mikä minua esti elämästä itselleni parhaiten sopivaa elämää: liikunnallista ja aktiivista. Lääkärissä käydessäni halusin selvyyden siihen, miksi polveni oireilee tai miksi hengitys kulkee yhä huonommin. Mutta lääkäri etsi mieluummin lääkettä kuin syytä. Kyselin myös, että voisinko itseäni auttaa jotenkin syömällä. Yksinkertainen vastaus oli, että et. Vain lääkkeiden säännöllinen syöminen on tärkeää, ei se, mitä syöt.

Olen innokas liikkuja ja varsinkin polven vuosia kestävä kipuilu alkoi rasittaa päätä. Juoksemisesta oli pakko luopua. Onneksi lopulta tajusin, että jäljelle jäi paljon muita lajeja: hiihto, pyöräily, kahvakuula, uiminen, vesijuoksu jne.

Joulukuussa 2013 satuin näkemään Olli Sovijärven Studio 55:ssa. Edessäni puhui lääkäri, joka sanoi: ”kyllä poskiontelon tulehdukseen voin määrätä antibiootin, mutta jos potilas tulee saman vaivan kanssa takaisin, pitää kysyä miksi poskiontelo tulehtuu.” Juuri tätä minäkin olin hakenut, vastausta kysymykseen miksi. Olin innoissani. Goolgetin Ollin nimen ja törmäsin Helsinki Paleon sivuihin ja sen podcasteihin, joissa Jaska ja Olli höpisevät keskenään, ja siinä sivussa laittavat kymmenet sairaudet kuriin syömällä. Siis mitä, onko ruualla sittenkin merkitystä?

Helsinki Paleon sivujen lukeminen ja podcastien kuunteleminen otti koville. Kuka tässä nyt kertoo palturia, nämä ollit ja jaskat vai käypähoitosuositukset ja ruokaympyrämme? Olin totaalisen sekaisin ja yritin järkeillä keskitietä ruokailuuni. Se oli pohjautunut reiluun määrään maitotuotteita: maitoa, rahkaa, raejuustoa, juustoja jne. Lisäksi söin runsaasti leipää ja tavallista sekaruokaa. Juttelin sisäisestä ristiriidastani työkavereiden kanssa ja yritin rakentaa kompromissia, jossa pystyisin pitämään kiinni vanhoista uskomuksistani ja tottumuksistani terveellisen ruokavalion suhteen, mutta samalla ottaa jotain uutta paleosta mukaan. Kuuntelin ja opiskelin autoimmuunisairauksien syntyä ja loitolla pitämistä kuukauden, kunnes tajusin mitä pitää tehdä!

Heitin itseni kertarysäyksellä paleoon 27.1.2014.

Helsinki Paleon sivuilta kopioin aloitusohjeet ja opin nopeasti soveltamaan niitä. Neljän päivän kuluttua huomasin oloni muuttuneen. Aamulla ei tarvinnut hengitysteitä avaavaa lääkettä, Singulair jäi kokonaan pois. Unenlaatu muuttui, jatkuvasta heräilystä ja kääntyilystä, syväksi ja rennoksi.

Parin viikon kuluttua huomasin, että nieluuni sitkeästi ilmestyneet, pahan hajuiset, propsit katosivat. Netin mukaan niiden piti olla ruokajäämiä tms. Itselläni on epäilys niiden olleen kuolleita valkosoluja, jotka olivat tehneet tehtävänsä tulehduksen torjujina elimistössäni ja etsivät näin ulospääsytietä. Propsitkin ovat siis mennyttä ja raikas hengitys on tietenkin se normi, joka kertoo samalla myös terveydestä.

Seuraavaksi pari alapäähuomiota. Hiljaista tuli sinnekin. En pitänyt itseäni minään paukkupirkkona, mutta nyt ei synny ulos rupsuteltavia kaasuja lainkaan. Orastaville peräpukamillekin sain sanoa hyvästit.

Olen kokeillut muutaman kerran tässä syksyn aikana syödä jälkiuunileipää, johon koen suurta kaipausta. Se on edelleen loistavan makuista, mutta siitä syntyvien kaasujen määrä tekee kipeää. Olkoon ruisleipä tästä eteenpäin vain harvojen hetkien herkku.

Tämähän oli tietysti aivan mahtavaa, mutta olin samalla tavattoman vihainen enkä tiennyt kenelle. Miksei minulle ole kerrottu aiemmin, että astmani taustalla saattaa olla ruoka-allergia, erityisesti suomalaisille maitotuotteille. Miksei minun ole annettu itse valita otanko lääkkeitä vai jätänkö maidon itseltäni pois? Kuka tästä on vastuussa?

Rahkan, maidon ja suomalaisten juustojen pois jättäminen sujui ihmeellisen helposti. Jotta kaikki ei olisi ihan helppoa, jätin samalla myös leivän. Aluksi yritin etsiä näille korvaavia tuotteita, mutta lopulta olen luopunut myös gluteenittomasta leivästä. Kaikki maidon korvikkeet on myös käyty läpi ja minulle ne eivät maistu, paitsi soijamaito silloin tällöin.. Nykyään käytän Ahlmanin tilan maitoa, jossa lehmät lypsät proteiinityypiltään A2 maitoa. Tästä maidosta teen myös Tiibetin sienen avulla kefiiriä, josta saan probiootteja. Juustoista syön vain vuohenmaidosta tehtyä fetaa. Herkkuna syön raakasuklaata ja joskus lakritsia. Jos jotain nyt elämästä puuttuu, niin se on jäätelö.

Vuotavan suolen oireyhtymää olen hoitanut lisäämällä aamusmoothieen l-glutamiinia. Joukkoon hujautan myös macaa, ashwagandhaa, viherjauhetta ja kookosöljyä.

Tilanne on nyt 8 kuukauden kuluttua edelleen parantunut. Polveni ei ole tulehtunut tänä aikana kertaakaan. Reumalääkkeeni on vaihdettu toiseen ja pärjään pienimmällä mahdollisella annoksella. Kokeilu ilman reumalääkettäkin on ollut mielessä, mutta lääkärin uhkailu hoitamatta jättämisestä, jos rupean ruualla temppuilemaan, oli sen verran tiukka, että ainakin toistaiseksi syön lääkkeeni. Uusi lääke ei onneksi ärsytä keuhkoja. Astma oireilee, jos nautin jotain paleon ulkopuolelta. Huomaan herkistyneeni mm. alkoholijuomista punaviinille ja kuohuviinille. Ja hengityslääkettä tarvitsen silloin tällöin, lähinnä iltaisin rauhallisen yön turvaamiseksi ja se riippuu melko selkeästi päivän ruokailuista.

Stressitasoni on luultavasti laskenut, kun koen hallitsevan terveyttäni nyt itse. Lisäksi olen opetellut nauttimaan avantosaunasta, joka rentouttaa luuytimeen saakka.

Reumalääkityksen vuoksi käyn säännöllisesti verikokeissa ja jo maaliskuussa huomattiin, että jatkuva anemian rajalla roikkuminen on loppunut. Hb on nykyään 136-139 välillä. Lisäravinteita tankkaamalla olen nostanut myös D-vitamiiniarvoni alarajalta hieman keskiarvon yli ja sama on tapahtunut B-vitamiiniarvolle. Liikuntaa harrastaneena olen ollut hyväkuntoinen, mutta nyt minussa on myös voimaa. Lihasmassa on kasvanut lisääntyneen proteiinin syönnin myötä.

Lisäbonarina on tullut miesystäväni rasvanpoltto, joka on huikeat 8 kg.

Epäiletkö paleota? Kannattaa kokeilla 2 viikkoa, se on lyhyt aika elämästä. Minun elämäni se muutti monin tavoin paremmaksi.

Mii häpi,

Jane