”Syökää hyviä rasvoja” on kehotus, jonka jokainen on kuullut. Perinteisesti sillä on tarkoitettu kasvirasvoja, esimerkiksi rypsiöljyä. Huonoiksi rasvoiksi on leimattu eläinrasvat ja niin sanonut kovat rasvat, eli tyydyttyneet rasvat. Tämän hetkinen tieteellinen näyttö tukee kuitenkin hyvin erilaista hyvä-paha -jaottelua kuin perinteinen ”totuus”. Tässä postauksessa esittelen erityyppiset rasvat, niiden toiminnan kropassa ja sitä kautta vaikutuksen terveyteen, sekä mitkä ovat näiden rasvojen lähteitä.
”Rasvoissa on yhdeksän kaloria per gramma ja muissa makroravinteissa on vain neljä, joten rasvojen syöminen tekee sinusta lihavan”
Tätä meille on toitotettu vuosikaudet sillä voimakkuudella, että siitä on tullut vallitseva totuus. Vaikka kalorimäärät sinällään ovatkin oikein, on ajattelu väitteen takana aivan liian yksinkertainen ja mekanismien kannalta tarkasteltuna jopa hölmö. Sen sijaan, että tarkasteltaisiin vain energiamäärää, on syytä tarkastella makroravinteiden vaikutuksia nälänhallintaa ja metaboliaa sääteleviin hormonitasoihin, joista tärkeimpänä insuliini. Insuliininhallinta, eli insuliinitasojen pitäminen matalina ja tasaisina on tärkeää niin nälänhallinnan, kehonkoostumuksen, päivittäisen hyvinvoinnin kuin elinikäisen terveydenkin kannalta (lisää insuliinista aiemmassa postauksessa Mikä nykymenossa mättää.) Makroravinteista rasva nostaa insuliinitasoja vähiten ja hiilihydraatit eniten. Tästä voi päätellä, että rasvaa syömällä on vaikeaa saada itseään lihavaksi.
Nora Gedgaudas vertasi kirjassaan Primal Body, Primal Mind ihmisen energiatasoja nuotiotulen ylläpitämiseen suurin piirtein näin: Jos makroravinteita pidetään polttoaineena ja liekkiä energiatasoina, on hiilihydraattien syöminen sama kuin risujen tai paperin heittäminen liekkeihin; liekki palaa vähän aikaa isona, mutta hiipuu nopeasti, joten nuotiota joutuu jatkuvasti pitämään yllä uusilla annoksilla paperia ja risuja. Rasvan syöminen sen sijaan vastaa halkojen lisäämistä nuotioon; ne palavat pitkään ja tasaisesti, eikä niitä tarvitse jatkuvasti lisätä nuotion ylläpitämiseksi. Eli rasva on erinomainen energianlähde, joka pitää energiatasot ja fiiliksen pitkään tasaisen hyvänä.
Energian tuottamisen lisäksi rasvoilla on monia tärkeitä tehtäviä kropassa. Esimerkiksi aivot koostuvat noin 60-80 % rasvoista ja rasvat ovat tärkeä osa solukalvoja kaikissa soluissamme.
Hyvät ja pahat rasvat
Rasvat luokitellaan yleisesti kolmeen luokkaan: tyydyttyneet, kertatyydyttymättömät ja monityydyttymättömät.
Tyydyttyneet rasvat
[quote float=”right”]Sekä pitkäketjuiset että keskipitkät tyydyttyneet rasvahapot ovat tärkeä osa terveellistä ruokavaliota.[/quote]
Tyydyttyneitä rasvoja on viime vuosikymmeninä käsketty välttämään, koska niiden syöminen on yhdistetty sydänsairauksiin. Tämä väitetty yhteys ei kuitenkaan kestä tarkempaa tieteellistä tarkastelua (tästä aiheesta lisää Eeppisessä Kolesterolijakso-podcastissä). Tyydyttyneet rasvat voidaan jakaa pitkäketjuisiin ja keskipitkiin (medium chain triglycerides = MCT) rasvahappoihin. Pitkäketjuiset rasvahapot ovat ihmiskropan rasvojen perusmuoto, ne muodostavat 75-80% useiden solujen rasvahapoista ja ovat pääasiassa se muoto, jossa rasva varastoituu rasvasoluihin myöhemmin energiaksi käytettäväksi. Keskipitkät rasvahapot ovat erinomainen energianlähde; ne ovat helposti sulavia ja siirtyvät suoraan maksaan energiaksi käytettäväksi. Keskipitkällä rasvahapolla lauriinilla on myös antibakteerisia, antiviraalisia ja antioksidatiivisia ominaisuuksia.
Pitkäketjuisten tyydyttyneiden rasvojen lähteitä ovat pääasiassa eläinrasvat. Keskipitkiä tyydyttyneitä rasvoja saa parhaiten kookosöljystä. Sekä pitkäketjuiset että keskipitkät tyydyttyneet rasvahapot ovat tärkeä osa terveellistä ruokavaliota. Niiden on hyvä muodostaa suurin osa ravinnosta saatavista rasvoista.
Kertatyydyttymättömät rasvat
Kertatyydyttymättömät rasvat muodostavat tyydyttyneiden rasvojen rinnalla pääosan ihmiskropan rasvoista. Niitä pitää terveellisenä sekä perinteinen näkemys, että moderniin tutkimustietoon perustuva näkemys. Hyviä kertatyydyttymättömien rasvahappojen lähteitä ovat muun muassa naudan liha, oliivit, avokadot, laardi ja jotkut pähkinät (macadamia). Kertatyydyttymättömiä rasvoja voi nauttia runsaissa määrin, kunhan pitää huolen, ettei syö niitä sellaisista lähteistä, joiden mukana tulee liikaa mahdollisesti ongelmallisia monityydyttymättömiä rasvoja (esimerkkinä useimmat pähkinät).
Monityydyttymättömät rasvat
Monityydyttymättömät rasvat ovat herkkiä hapettumaan. Tämä lisää kropan oksidatiivista stressiä, joka lisää useiden kroonisten tautien riskiä, aina sydänsairauksista syöpiin. Usein kuulee mainittavan monityydyttymättömien rasvojen terveellisyydestä. Tämä johtuu käsittääkseni pääasiassa niiden mahdollisesta kolesterolia laskevasta vaikutuksesta. Tämä ei kuitenkaan ole läheskään tarpeeksi laaja näkökulma monimutkaiseen asiaan.
Monityydyttymättömistä rasvoista puhuttaessa on tärkeää erotella ne vielä kahteen ryhmään: omega 6 rasvat ja omega 3 rasvat, joita molempia on sekä lyhytketjuisia, että pitkäketjuisia muotoja. Omega 3 ja omega 6 rasvojen lyhytketjuisia muotoja (alfalinoleenihappo eli ALA ja linolihappo eli LA) kutsutaan välttämättömiksi rasvahapoiksi. Syy nimitykselle on se, että emme pysty muodostamaan niitä muista aineista, vaan ne tulee saada ruuasta. Lyhytketjuista omega 3 rasvahappoa ALA:a saamme esimerkiksi pellavansiemenistä, rypsiöljystä ja saksanpähkinöistä ja omega 6 rasvahappoa LA:a esimerkiksi pähkinöistä ja kasviöljyistä.
Oikeasti kropalle välttämättömiä rasvahappoja ovat kuitenkin omegarasvojen pitkäketjuiset muodot; aikosapentaeenihappo EPA ja dokosaheksaeenihappo DHA (omega 3) sekä mahdollisesti arakidonihappo AA (omega 6). Kroppa osaa valmistaa näitä pitkäketjuisia rasvahappoja lyhytketjuisista, mutta prosessin hyötysuhde on niin heikko, että riittävän saannin varmistamiseksi on EPAa ja DHAa parempi saada suoraan ruuasta. Hyviä pitkäketjuisten omega 3 rasvojen lähteitä ovat esimerkiksi rasvaiset kylmänveden kalat, kuten lohi ja muikku sekä katkaravut ja muut merenelävät. Arakidonihappoa saamme lihasta.
[quote float=”right”]Omega 3 ja omega 6 rasvojen tasapainoinen suhde on tärkeää kropan tulehdusprosessien optimaalisen toiminnan kannalta.[/quote]
Omega 3 ja omega 6 rasvojen tasapainoinen suhde on tärkeää kropan tulehdusprosessien optimaalisen toiminnan kannalta. Omegarasvat ovat eikosanoidien esiasteita. Eikosanoidit säätelevät muun muassa kropan tulehdusprosesseja. Omega 3 rasvat ovat tulehdusta vähentävien eikosanoidien esiasteita ja omega 6 rasvat tulehdusta lisäävien esiasteita. Optimaalinen omega 6 ja omega 3 rasvojen suhde vaikuttaisi olevan luokkaa 1:1. Valitettavasti nykyisin suhde on helposti 10:1 (eli saamme 10 kertaa enemmän omega 6 rasvoja kuin meidän pitäisi) tai jopa 30:1. Tarve omega 6 rasvoille on niin vähäinen, että niiden saamisesta ei tarvitse pitää huolta. Lähinnä tulee huolehtia, että niitä ei tule liikaa. Tämä on helpointa saavuttaa jättämällä kasviöljyt pois ruokavaliosta (lukuunottamatta kookosöljyä, joka sisältää lähes pelkästään tyydyttyneitä rasvoja, sekä extra-neitsytoliiviöljyä, joka sisältää pääasiassa kertatyydyttymättömiä rasvoja) sekä pitämällä pähkinöiden kulutuksen melko vähäisenä. Omega 3 rasvojen saantiin kannattaa kiinnittää huomiota. Jos niitä sisältäviä ruokia ei syö muutamaa kertaa viikossa, kannattaa omega 6 – omega 3 suhdetta tasapainottaa kalaöljyvalmisteella.
Helpon hapettuvuuden ja siitä aiheutuvan oksidatiivisen stressin takia monityydyttymättömien rasvojen kokonaismäärä ruokavaliossa kannattaa pitää pienenä.
Yhteenveto
Suurin osa ravinnoksi nautittavasta rasvasta tulisi muodostua tyydyttyneistä rasvoista (pitkäketjuiset ja keskipitkät tyydyttyneet rasvahapot) ja kertatyydyttymättömistä rasvahapoista. Ne ovat hyviä energianlähteitä, eivätkä hapetu helposti. Pitkäketjuisia omega 3 rasvoja sisältäviä ruokia kannattaa syödä säännöllisesti, vähintään muutama kerta viikossa. Lyhytketjuisten omega 6 rasvojen saantia tulee rajoittaa voimakkaasti. Parhaiten tämä onnistuu jättämällä teolliset kasviöljyt pois ruokavaliosta (rypsi, auringonkukka…).
Hyviä lähteitä pitkäketjuisille tyydyttyneille rasvoille ovat: liha (erityisesti riista tai vapaana laiduntanut nauta), kananmuna ja voi (niille, jotka sietävät maitotuotteita). Keskipitkiä tyydyttyneitä rasvoja saa parhaiten kookoksesta, esimerkiksi kylmäpuristettu neitsytkookosöljy ja kookosmaito tai -kerma. Hyviä lähteitä kertatyydyttymättömille rasvahapoille ovat avokado, oliivit ja laardi (sianliha). Omega 3 rasvoja saat parhaiten rasvaisista kaloista (lohi, silakka, sardiini…) ja muista merenelävistä.
Eli nauti hyviä rasvoja eläinperäisistä lähteistä sekä kookoksesta, avokadoista ja oliiveista ja vältä teollisia kasviöljyjä. Näin saat ravinnostasi hyviä energianlähteitä, kropalle tärkeitä rakennusaineita ja tuet terveyden kannalta erittäin tärkeiden tulehdusprosessien optimaalista toimintaa.
Edit: Tulehduksen minimoiminen on ensisijaisen tärkeää terveyden kannalta. Kroonisen tulehduksen on havaittu olevan iso tekijä länsimaisten kroonisten tautien taustalla, joita ovat esimerkiksi erilaiset syövät, sydänsairaudet, liikalihavuus, Alzheimerin tauti ja diabetes. Ruokavaliolla voi vaikuttaa valtavasti tulehduksen määrään. Science-lehti valitsi havainnon tulehduksen roolista kroonisisten sairauksien synnyn taustalla yhdeksi 2010 -luvun tärkeimmistä tieteellisistä havainnoista. Katso lisää postauksesta Mikä nykymenossa mättää.
Lähteet:
Mark Sisson
http://www.marksdailyapple.com/saturated-fat-healthy/
http://www.marksdailyapple.com/fats/
Chris Kresser
http://chriskresser.com/9-steps-to-perfect-health-2-nourish-your-body
http://chriskresser.com/why-fish-stomps-flax-as-a-source-of-omega-3
Robb Wolf
http://robbwolf.com/2011/08/03/big-fat-blog-post-part-1/
http://robbwolf.com/2011/08/11/big-fat-blog-post-2/
http://robbwolf.com/2011/08/17/big-fat-blog-post-3/
www.primalmeded.com
http://primalmeded.com/2011/07/27/fat-glorious-fat-part-i/
http://primalmeded.com/2011/08/09/fat-glorious-fat-ii/
- Suosittele Facebookissa ja jaa Twitterissä!
Recommend on Facebook- Tweet about it
Ihan luettavaa tavaraa ja saattaa tapailla totuuttakin, kuka ties ja mitä se sitten ikinä onkaan.
Jos olen ymmärtänyt tämän paleon idean aivan oikein, niin pitäisikö sittenkin tarkastella noita maailman turuilta tempaistuja tutkimustuloksia hiukan takakenossa epäillen. -Vai ollaanko me kaikki ihan samanlaisia?
Siinä, missä esim Aigeanmeren rannoilla on pitkään toisinaan tapeltu, toisinaan silitetty vuohta saman oliivipuun alla (ei tarkaa tietoa, viittaan vaan johonkin pitkän aikaa paikallaan olleeseen ihmisryhmään ”K”.. -tai vaikka ”Z”), on ainakin joidenkin nykykäsitysten (Suomen Historia, H. Meinander) mukaisesti Suomen väestön geeniallas täytetty suurelta osin vaeltelevalla sortilla nykyisen Unkarin ylängöiltä. Lisäksi karuissa oloissa, touhutippa nenän päässä, on luultavasti menestyt suuremmalla todennäköisyydellä paremmin tiettyihin oloihin ja ravintoon kouliintunut ihmistyyppi.
Peräänkuulutan myös ekoloogisuutta, silloinkin kuin se ei ole muodissa. -kuka antoikaan meille oikeuden käyttää lihatuotannossa tarvittavia super-resursseja? Kumpi tekee ihmisen onnellisemmaksi; possun lonkka vai kirkas Aurajoki? Kovimmat paleot imailee nähdäkseni proteinikoukussa belgialaisia jauhomatoja (tai jotain matoja kuitenkin). Niiden proteiinituotannossa on tänä päivänä ilmeisesti paras hyötysuhde.
Pahoittelen epätarkkoja ilmauksia ja sarkastista otetta. Saa ampua.
Terve Aatos ja kiitos viihdyttävällä tavalla kirjoitetusta kommentista! Ja mä en ainakaan ole ampumassa, luvalla tai ilman, ketään asiallisen kommentin jättäjää. Sana on vapaa ja keskustelu on enemmän kuin toivottua!
Emme ole kaikki täysin samanlaisia, mutta ilmeisesti geneettisesti hyvin suurelta osin olemme. Katso esim. http://bit.ly/giZKJO tai http://bit.ly/qE6UmK . Vai onko sulla jotain muuta faktatietoa asiasta? Toisaalta, ihmisen geeniperimän spekuloiminen on juuri sitä, spekuloimista (perustuen tieteeseen tai mutuun). Sen takia kannustankin ihmisiä kokeilemaan suosittelemaani ruokavaliota 30 päivän ajan ja tarkkailemaan omaa oloa ja elämänlaatua. Omassa elämässä havaittuja hyötyjä on kenenkään vaikeaa tulla mitätöimään tutkimuksiin ja tieteellisiin lähteisiin viitaten (”Toimiihan se käytännössä, mutta toimiiko se teoriassa!”). Ja tähän mennessä en ole kohdannut ketään, kenen elämänlaatu ei olisi parantunut paleon avulla.
Mä myös ehdottomasti peräänkuulutan ekologisuutta (tai ekoloogisuutta, loogista ekologiaa?), tosin sen määritelmä taitaa vaihdella aika paljonkin henkilöstä riippuen. Ympäristöajattelua on iskostettu mun päähän lapsesta lähtien ja TKK-opintojen pääaineessakin luki sana ympäristönsuojelu. Maataloustuotannon ekologia ei kuitenkaan ole mun osaamisaluetta, eli siihen en osaa ottaa kantaa samalla tavalla kuin ruokavalio- ja terveyspuoleen. Nykyinen lihantuotanto ei välttämättä ole kestävää (=ekologista?), mutta ei taida olla moni muukaan maataloustuotanto, esimerkiksi teollinen viljan viljely. Näitä asioita avataan käsittääkseni aika hyvin kirjassa The Vegetarian Myth http://amzn.to/19tORG . Kannattaa varmaan lukea jos aihe kiinnostaa, mä en ole (vielä?) tutustunut. Toinen maatalouden vaikutuksia ja kestävyyttä yleisesti käsittelevä kirja on Jarred Diamondin kirjoittama erinomainen Romahdus http://bit.ly/nWyjlS. Sen lukemista suosittelen kaikille. Se että tehotuotettu liha ei ole kestävää, ei välttämättä tarkoita sitä etteikö lihantuotanto voisi olla kestävää. Lisää asiasta esim.:
http://bit.ly/7XCB7w
http://bit.ly/nICueo
http://ti.me/95rCQg
http://bit.ly/quoRGF
En näe, että possun lonkka ja kirkas Aurajoki ovat toisiaan poissulkevia.
Hyönteiset voivat hyvinkin olla tulevaisuuden proteiininlähde. Se on mielenkiintoinen idea, josta toivon tulevan fiksua tutkimusdataa ja toteuttamiskelpoisia sovelluksia tulevaisuudessa.
Kuka antoi oikeuden käyttää super-resursseja, en tiedä. Kuka antoi oikeuden elää Suomessa, jossa saa ajaa autolla, juoda puhdasta vettä kraanasta, käyttää julkista terveydenhoitoa ja talvivaatteita kun on kylmä? Kuka antaa oikeuden elää pohjoisessa maassa, jossa kasvihuonekaasupäästöt per asukas ovat maailman 20 suurimmat? En tiedä. Ruuantuotannon ekologisuus on iso asia ja sen eteen tekevät töitä myös paleoauktoriteetit, etunenässä Robb Wolf, joka listasi hiljattain permakulttuurin edistämisen yhdeksi hänen päätavoitteista (http://bit.ly/pH7OPy).
Jos ruokavaliolla oikeasti voi estää tai jopa parantaa tappavia sairauksia (niin kuin tutkimustulosten ja kokemusperäisen tiedon mukaan pystyy), kenellä on oikeus evätä se mahdollisuus siihen pystyvältä yksilöltä?
Aivan mahtava sivusto teillä, kiitos siitä!
Olen kesän aikana löytänyt jonkin sorttisen paleoajattelun, en niinkään asiantuntijoiden kautta vaan ihmisten kokemusten kautta, ja olen edelleen hämilläni ja äärimmäisen innostunut siitä, voisiko ruokavalio todella ratkaista niin paljon ongelmia kuin kokemusten ja tutkimusten perusteella voisi kuvitella. Olen ääriäni myöten täynnä varovaista toivoa.
Silti samaan aikaan painiskelen ekologisuus- ja eettisyysnäkökulmien kanssa. Olen yrittänyt itse pitää lihansyönnin suhteellisen vähäisenä ja siksi esim. aamupalani koostuu tällä hetkellä siemen-pähkinä-maapähkinä-myslistä, jota syön marjojen ja jugurtin kanssa. Lounaalla ja päivällisellä sitten kalaa, kananmunia, kanaa, maksaa, lihaa, papuja…ja valtavat määrät kasviksia. Nyt sitten olen lukenut yhä enemmän juttuja siitä, että palkokasvitkin olisivat haitallisia eikä edes pähkinöitä saisi syödä paljoa! Alkaa jo vaikuttaa siltä, ettei terveellisyys ja ekologinen kestävyys mahtuisi samaan pakettiin, ja se tuntuu ahdistavalta…
Olisiko teillä jotain mielipidettä siihen, kuinka paljon pähkinöitä ja siemeniä voisi päivässä syödä verrattuna esim. muihin rasvanlähteisiin (ovatko auringonkukansiemenet yhtä haitallisia kuin auringonkukkaöljy?) ja mitä palkokasvien haitat todella ovat? Entä mitä olette lukeneet paleosta maailman ruokakriisin kannalta? Voisiko olla, että esim. kaukoidässä ihmisille sopii parhaiten heidän perinteinen paljon riisiä, kasviksia ja mereneläviä sisältävä ruokavalionsa, jolloin jo huomattava osa maapallon väestöstä ei tarvitsisi niin suurta määrää eläinkunnan tuotteita pysyäkseen terveinä?
Omalta osaltani en tunne huonoa omaatuntoa syödessäni päivittäin eläinkunnan tuotteita, koska en kuluta viljelypinta-alaa tupakointiin tai moniin kertakäyttövaatteisiin ja pyrin muutenkin elämään ekologisesti, mutta jos ajatellaan, että paleoruokavalio syrjäyttäisi nykyiset viralliset ravintosuositukset, mitä vaikutuksia tällä olisi? Toisaalta olen sitä mieltä, että paleoruokailijat voisivat saada aikaan sellaisen muutoksen, että koska ruokaa ostettaisiin luomuna ja halvoista viljoista luovuttaisiin, ruoka olisi kalliimpaa, jolloin rahaa riittäisi vähemmän turhaan kerskakulutukseen; luonnonvaroja ei siis välttämättä kuluisi enempää. Vaadittaisiin vain aikamoinen asennemuutos, että ihmiset alkaisivat pitää laadukasta ravintoa tärkeämpänä kuin uusia rättejä ja laitteita, ja näkisivät ruokaan laitetun rahan myös vähentävän pidemmän päälle lääkekustannuksia…
Olisi todella hienoa, jos omistaisitte ekologisuusnäkökulmalle vaikka kokonaan oman postauksensa, koska aihe mietityttää monia ja suurin vastustus karppausta/paleota kohtaan kumpuaa juuri siitä pelosta, että tällainen ruokavalio olisi ekologisesti kestämätön.
Kappas, olit juuri ehtinyt vastata Aatokselle! Edelleen toivoisin kokonaista postausta aiheesta, jos vaan ehditte siihen perehtymään enemmän. Postauksessa voisitte antaa myös ekologisuusvinkkejä, yleisenä ohjeena luomu on tietysti riittävä, mutta esim. kaloista voisi kertoa, mitä kannattaa suosia: eli ei kasvatettuja petokaloja (jotka eivät muutenkaan ole luomua), vaan pikemminkin vapaana eläviä saaliskaloja lähivesiltä. WWF:n kalaoppaasta voisi laittaa esille parhaat tärpit, eli vaikkapa listata vihreän valon kalat.
Ehkä suomalaisen luonnon antimia voisi mainostaa myös, riistan ja kalan lisäksi siis lähinnä marjoja, yrttejä ja sieniä, jälkimmäiset kun tuntuvat monilta unohtuvan; olisi niin paljon muutakin kuin kanttarelleja, mutta kuka niitä enää osaa tunnistaa ja valmistaa, en minä ainakaan! Ja kuinka hyvin ihminen voikaan kun saa välillä samoilla metsässä sen antimia keräillen!
Kiitos mielenkiintoisesta debaatista ja myötämielisyydestä ilmaisemisenvapaudelle. Siinä, missä itse turvauduin sarkastiseen hevosmiesten leuoitteluun, Laura sai kerrotuksi asiansa selkeästi ja asiallisesti -voisinpa sanoa hänen edustaneen hyvin tarkasti myös omia näkemyksiäni kautta linjan.
Uskaltaisin väittää, että tuohon ”western” luokitukseen mahtuu vielä montaa ihmistyyppiä, vaikka ei edes mentäisiinkään aivan biopankkien tavoittelemien täsmälääkkeiden tarkkuudelle. Ihan takapuolituntumalla, muutaman vuoden Keski-Euroopassa asuneena, olen vakuuttunut siitä, että eroja ravintoon asemoitumisessa on ja melko suuriakin. Siksi, lääke on hyvä asia ja periaatteessa parantaa, mutta se toimii lopulta erilaisille ihmisille eri tavalla ja erilaisin sivu-/haittavaikutuksin. Itse näkisin Suomi-Paleolle loogiseksi juuri Lauran kommentteja kompaten väkevän kattauksen suomalaisia marjoja, yrttejä, juuria yms. Pitää muistaa, että kun tieteellisesti aukottomia tutkimustuloksia tulee maailmalta, niin tutkimuksiin liittyvät kokeet on hyvin luultavasti tehty myös maailman ihmisillä. Kookos ja avocado sanot, .. hmm. -On hartaita kookoksen vastustajiakin, joten mene ja tiedä sitten. Kookosmaito on kyllä aivan sikahyvää ruuanlaitossa, joten itse voin elää varman kuolemanriskin kanssa.
Ymmärsin myöhemmin, että heittoni lihateollisuuden käyttämistä resursseista piti sisällään vahvaa sävyä moraalisaarnasta. Ei ollut tarkoitus, eikä tässä kyllä itsellä edellämainituista seikoista johtuen paljoa varaa muiden moralisoimiseen ole. Lisättäköön syntilistalle vielä heilurimainen, huvitteluun tähtäävä liikehdintä tarpeettoman isolla alueella ja vieläpä monesti kerosiinin tuuppimana sekä oma auto, jota tosin käytän aniharvoin. Silti, hyvä päätös on hyvä päätös, vaikka taustalla olisi kahdeksan huonoa.
Aurajokikin on kai luonnostaan samea, joten se siitä. Tosin eipä joen vesi ole siitä lannoittamisen ylivoimapelaamisesta ainakaan Vossiksi kirkastunut. Toki on kasvisten tuotannossakin silmitöntä hukkaa, kun liian pitkät kurkut tai ”svengaavat” porkkanat eivät ansaitse paikkaansa tarmo lähikauppiaan ruokahyllyssä, mutta kyllä siihen eläimeen saa paljon tuupata viljeltyä ruohoa yhtä lihaista suupalaa kohti. Luomu: hyvä juttu ainakin teoriassa, ehdottomasti. Tosin tällä hetkellä sellaisten vaihtoehto, jolla on siihen henkisesti ja maallisesti varaa. Itselle se on lisäksi vienosti arvoituksellista. Skaalautuuko luomu? Mitä sitten kun skaalataan? Mitä minunkin luomu pitää oikeasti sisällään?
Hiilyhydraatti-/sokerikoukku on todellinen asia, joten omasta mielestäni paleon suunta ei ole väärä. Päin vatsoin. En tiedä olenko jossain näillä alustoilla maininnut teoriastani, jossa tapailen yhteyttä hiilihydraattien ja Crohnin taudin ja yleensä IBD ilmentymien välillä. Voin paistaa joskus vaikka korvapuustit ja kertoa kaiken siitä. Kärsitään juttujen ja hiilareiden yhteisvaikutuksesta yhdessä.
Laura, kiitos kehuista ja kommentista! Ja Aatos, viljattomien korvapuustien vauhdittama filosofointituokio kuulostaa oikein hyvältä :)
Aatos: Yhtenevästä genetiikasta: Kyllä sun on pakko pystyä pistämään pöytään jotain kovempaa faktaa kuin takapuolituntuma, jos meinaat saada mun käsityksen asiasta muuttumaan.
Mä uskon myös, että IBD:n taustalla yhtenä aiheuttajan ovat hiilihydraatit. Hiilareiden laadulla on kuitenkin käsittääkseni iso vaikutus ongelmaan. Esim. siten, että viljat ja palkokasvit aiheuttavat tulehdusta ja sitä kautta pahentavat oireita. Muita tekijöitä ovat ainakin vatsan huono bakteerikanta, jota myös mainitut hiilarit (ja niiden mukana saatava kuitu) ruokkivat. Apua voisi löytyä vähähiilarisesta paleoruokavaliosta probiooteilla höystettynä (sekä valmisteet, että luonnolliset, kuten maitohappokäymisellä valmistettu hapankaali). Kun oireet helpottavat, voi juurimukuloista ja hedelmistä saatavia kuitupitoisia hiilareita yrittää pikku hiljaa lisätä ruokavalioon.
Laura: Riisi (puhdistettu, valkoinen sellainen), kasvikset ja merenelävät on varmaan useimmille varsin hyvä ja terveellinen ruokavalio. Tosin joillekin riisi aiheuttaa vastaavia ongelmia kuin gluteeni. Kuitenkin yllä olevaan viitaten, en usko, että eri populaatiot ovat merkittävästi sopeutuneet nykyiseen (länsimaalaiseen, itämaalaiseen…moderniin) ruokavalioonsa. Toki tähän löytyy jotain poikkeuksia, kuten laktoositoleranssi joissain populaatioissa (joka sekään ei mitätöi maidon muita ongelmallisia piirteitä, kuten mahdollisesti vahvasti allergisoiva kaseiini, insuliinitasoja voimakkaasti kohottava vaikutus ja kasvua lisäävä vaikutus), mutta merkittävää sopeutumista ei nykytiedon mukaan ole tapahtunut.
Suosittelisin jättämään pähkinät ja siemenet pieneen osaan ruokavaliossa. Syinä sekä omega 6 : omega 3 –tasapaino että osaltaan myös pähkinöiden ja siementen sisältämät antiravinteet. Antiravinnemääriä voi vähentää liuottamalla pähkinöitä ja siemeniä, mutta omega-tasapainoon se ei tietenkään vaikuta.
Auringonkukansiemen vs auringonkukkaöljy: siemen on varmaankin parempi, siitä saat vitamiineja, kuitua yms. mutta omega-tasapainon kannalta sekin on ongelmallinen. Yleinen ohjeistus on syödä oikeaa ruokaa, eli mitä vähemmän muokattua sitä parempi. Toisaalta tämäkään ei aina päde, esim. riisi on vähemmän ongelmia aiheuttavaa kuorittuna valkoisena riisinä, kuin käsistä lähteneen kuituinnostuksen markkinoille ajamana ”täysjyväriisinä”, jossa siis ovat jäljellä kuoriosat ja niiden mukana antiravinteet.
Palkokasveissa ongelmana ovat myös yllä mainitut antiravinteet sekä ravinneköyhyys (http://bit.ly/bV362k).
Suomalaisen luonnon antimia suosin toki itsekin, ehkä sitä kulmaa voisi tuoda teksteissä enemmän esille. Ja ehdottomasti samaa mieltä luonnossa liikkumisen vaikutuksesta hyvinvointiin! :)
Ekologisuudesta
Mulla ei oikeasti riitä tieto vastaamaan siihen, mikä on ekologista tai eettistä ja mikä ei. Lisäksi, molemmat termit pitäisi määritellä, että asiasta voi edes keskustella. Onko eettistä tappaa lehmä ravinnoksi? Jotkut sanovat, että kyllä, sitähän tässä on tehty koko ihmiskunnan historia. Toiset sanovat, että ei tietenkään, koska eläin kärsii (toisaalta, jos se eläisi vapaana, niin jonkun syömäksi se päätyisi varmasti, ennemmin tai myöhemmin). Jos taas kysyy hindulta, on vastaus selvä. Entä onko eettistä ja ekologista pakottaa ihmiset syömään viljaa, papuja ja rypsiöljyä, eli ruokavaliota, joka aiheuttaa valtavasti terveysongelmia ja kuormittaa länsimaiden terveydenhoitojärjestelmät äärirajoilleen? Pitääkö mun autoimmuunisairaudesta kärsineen ja sen oireet paleolla karistaneen kaverin palata takaisin vanhaan viljapainotteiseen ruokavalioon ja päivittäisiin kipuihin ja mahdollisesti kuolla nuorempana, koska hänen nykyinen ruokavalionsa ei ole ”eettinen ja ekologinen”?
Onko luomu hyvä? En tiedä, kasvihuonepäästöjen kannalta ei ilmeisesti välttämättä ole:
” Selvityksen mukaan elintarvikeketjun suurin päästölähde on maaperä. Tutkija Helmi Risku-Norjan mukaan tämä tarkoittaa, että tavanomaista enemmän pinta-alaa vaativa luomuviljely voi jopa kasvattaa päästöjä.
”Lannoitteiden pois jättäminen ei kompensoi pinta-alaltaan suuremman viljelymaan aiheuttamia päästöjä” ” http://bit.ly/r96HzP
Onko se sitä joltain muulta kantilta, esim. terveyden kannalta (torjunta-aineiden määrä) tai paremman tulevaisuuden kannalta? Ehkä, toivottavasti. YK:n mukaan: ”Luomuviljely voisi tuplata sadon köyhissä maissa” (http://bit.ly/efy4UT)
Onko lähiruoka hyvä? Ilmeisesti on ja ei: http://bit.ly/oM9mM1
”… eläimeen saa paljon tuupata viljeltyä ruohoa yhtä lihaista suupalaa kohti.” Kyllä, mutta karjan laidunnus onnistuu myös alueilla, jotka eivät sovellu viljan tms. kasvatukseen ja sen avulla voi muuttaa aavikoituneita alueita ruohotasangoiksi, kuten edellisen kommentin linkeistä voi lukea. Samoin fiksusti hoidetun laitumen biodiversiteetti on valtavasti laajempi kuin yhtä kasvia sisältävän, torjunta-aineilla kyllästetyn pellon. Laitumella elävät sulassa sovussa lihakarja, pieneläimet, hyönteiset, linnut ja iso liuta erilaisia kasveja. YK:n mukaan biodiversiteetin väheneminen voi uhata maailman taloutta (http://bit.ly/cvyXWw) ja viime vuotta kunnioitettiin monimuotoisuuden vuotena (http://bit.ly/osaBW3). Asia on siis huomattavasti monisyisempi, kuin esim. kalorit hehtaarilta viljaa vs. hehtaarilta laidunta.
Viime vuonna MTT:n tutkimuksesta (http://tiny.cc/v2kee ) uutisoitiin otsikolla ”Tutkimus: Kasvissyönti ei pelasta maailmaa” (http://bit.ly/nU79Bl). Uutisesta:
”Tutkija Helmi Risku-Norja tutkimuskeskuksesta huomauttaa, että yksittäisen kuluttajan ruokavalintojen suora vaikutus ilmastonmuutokseen on hyvin vähäinen.
Risku-Norja peräänkuuluttaa suhteellisuudentajua julkisuudessa käytävään ilmastokeskusteluun.
– Nyt korostetaan yksittäisen kuluttajan vastuuta ilmastonmuutoksesta, mutta sen sijaan julkisen vallan pitäisi ohjata ja tukea kestävän kehityksen mukaista ruokahuoltoa ja etsiä oikeasti tehokkaimmat keinot ilmastonmuutoksen torjumiseksi.”
Eli nämä ekologisuusnäkökulmat ovat todella vaikeita kysymyksiä, joihin ei ole yksiselitteisiä vastauksia. Itse asiassa uskon, että maailmanlaajuisia ”oikeita” vastauksia ja ”totuutta” ei kukaan pysty 100% varmuudella sanomaan.
Mun yhteenveto syömisen ekologisuudesta: todella hämärä alue, jossa tuntuu olevan enemmän luuloja kuin tietoja ja vankkaan tietoon nojaavien hyvien ja kestävien päätösten tekeminen on todella vaikeaa, ellei mahdotonta. Lisäksi, onko yllä mainitun MTT:n tutkimuksen tulos, 8% säästöt kasvihuonekaasupäästöissä, jos koko kansa muuttuisi fennovegaaneiksi, kaiken asiasta käydyn väännön arvoinen?
Jos oikeasti fiksulla ruokavaliolla voidaan saavuttaa sellaiset terveyshyödyt, kuin mitä kokemusperäisesti vaikuttaa ja tutkimustietokin tukee, on sille mun mielestä todella vaikeaa löytää pitäviä vasta-argumentteja ekologisuusnäkökulmasta. Jos paleon terveysvaikutukset ovat väestötasolla sitä, mitä ne ovat yksilötasolla, säästyy maailman kansantalouksien kassoista miljardeja kansalaisten parantuneen terveyden ja sitä kautta vähentyneen terveydenhoitotarpeen kautta (esim. http://bit.ly/o2qMND , http://nyti.ms/dHafDp). Ehkä nämä säästöt voidaan suunnata paremman ja kestävämmän tulevaisuuden ruokatalouden suunnitteluun ja toteuttamiseen! :)
Eli onko omien ruokatottumusten muuttamisen vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin edes oleellinen kysymys, kun ottaa huomioon, miten kestämätöntä ja epäekologista resurssien, energiankäytön ja päästöjen osalta täällä kylmässä pohjolassa asuminen kokonaisuudessaan on ja miten valtavat terveys- ja kustannushyödyt muutoksella voidaan saavuttaa?
Mun mielestä (usein luulotietoihin ja ideologiaan perustuva) syömisen ekologisuusajatuksesta vääntäminen on ajan haaskausta. Syö ruokaa, joka tekee sinut terveeksi ja kanna osasi kestävästä kehityksestä muuten, esimerkiksi:
– vähennä turhaa kuluttamista
– laske asuntosi lämpöä asteella tai sijoita ekotehokkaisiin lämmitysjärjestelmiin
– syö kaikki ostamasi ruoka, älä heitä sitä roskiin
– syö laitumella vapaana kasvanutta nautaa
– ota selvää ruokasi alkuperästä ja vaadi sen tuottamista kestävästi lähikauppiaaltasi, sopimusviljelijältäsi, farmarisukulaiseltasi…
– osta laadukkaita tuotteita, jotka kestävät ja korjaa niitä tarvittaessa uusien ostamisen sijaan
– kierrätä (onko kierrätys kaikissa muodoissaan kestävää ja ekotehokasta? En tiedä, mutta toivon niin ja jatkan sen tekemistä) ja käy kirppiksellä
– käytä julkisia kulkuneuvoja tai pyöräile/kävele töihin
– mene junalla Lappiin laskettelemaan Alppien sijasta ja suosi muutenkin lähilomailua maailman ympäri lentämisen sijaan
– tee töitä tuulivoima-alalla (hehe :) )
– yms. yms.
”Muita tekijöitä ovat ainakin vatsan huono bakteerikanta, jota myös mainitut hiilarit (ja niiden mukana saatava kuitu) ruokkivat.”
–> suosittelen lukemaan Paula Heinosen ”vihdoinkin hyvä olo”-kirjan. Hyvää asiaa suoliston hyvinvoinnin tärkeydestä ja sen merkityksestä terveyteen. (Ja myös siitä, että täysjyvävilja on hyvin erilaista kuin ns. ”perusvilja” ja kuiduilla on tärkeä osuus suoliston hyvinvointiin, samoin kuin tietyillä rasvoilla jne).
Hyvä blogi, mielenkiintoista luettavaa! :)
Olen tässä 10kk ollut enemmän tai vähemmän paleo ruokavaliolla. Paleo voi tarkottaa vähän monenlaista. Itse syön aika vähän lihaa, syön lähinnä sisäelimiä ja paikallista kalaa. Ostan kalat aina kokonaisina jos mahdollista (ei kovinkaan helppoa enää edes perinteisessä kalakaupungissa) ja syön mädin (se on parasta).
Haluan syödä luomulihaa, sisäelimet ovat halpoja, eikä muuhunkaan ole varaa. Tosin pidän elinten mausta, en oikeen tykkää mauttomasta jauhelimössöistä tms ;)
Minusta ainakin oma paleosyöminen on hyvin ekologista, syön paikallisen tilan lihoja, käyn torilla, en syö mitään valmisruokaa, jonka valmistaminen vasta kuluttaakin ympäristöä.
Kokkaan kaiken itse, ja syön kaikki tuoreeltaan. En lämmittele jämiä. Paitsi pataruuat tosin. Mitään ei mene haaskuun tai vanhaksi.
Minusta paleo on sitä ettei syö viljoja, kasvisöljyjä, sokeria, valmisruokaa tai mitään teollista länsimaista ruokaa. Tämän voi tehdä ihan ilman lihaakin. Juureksia syön joka päivä, ne ovat minusta paljon parempaa puhdasta ravintoa kun minkään sortin vilja. Jos ei ole tärkkelyksen kanssa ongelmia. Jos en saa tarpeeksi hiilareita niin masennun kahta pahemmin. Sairastan bipoa.
Meikäläisen kroppa kuivuu liikaa jos ei saa tarpeeksi hiilareita ja suoliston toiminta kärsii. Kaliumin puute ilman juureksia yllätti myös helposti.
Kerään itse sieniä, marjoja ja nokkosia, auringonkukanlehtiä. Ostan toisinaan metsästäjiltä riistaa. Sitä harvoin tosin riittää heillä myytäväksi asti.
Ruokavalion pitää sopia itselleen, jos joku ei toimi niin sitten kokeilee miten toimii.
Jos vihanneksista ei kroppa saa tarpeeksi vitamiineja absorboitua niin hölmöä sitä on jos itsensä sairaaksi tekee, jos vaikka kerran viikossa maksaa syömällä pysyy terveenä. :)
Maitorasvat jätin pois kun kolesteroli nousi ihan hurjiin lukemiin, kananmunat tai liha sitä ei tee, mutta jokin maitorasvassa tekee.
Paistan lihoja ankanrasvassa ja kasvikset kookosöljyssä.
Paleo ajattelu on kyllä muuttanut suhdetta kuluttamiseen, ei oikeastaan edes kiinnosta onko puhelin mikäkin uusi iphone tms, ei tee mieli ostaa mitään roinaa nurkkiin pyörimään :)
Kun seurustelin niin jouduin noudattamaan toisenlaista ruokavaliota joka ei ollut minulle hyvä, tosin ei siitä sen enempää. Kaikkea sitä ihminen tekee rakkaudesta :)
Hei,
Kiitos blogistasi, pidän siitä paljon.
Olen nyt noin kolmisen kuukautta syönyt paleosti ja alussa vointini parani aivan uskomattoman paljon. Paino putosi, mieli oli kirkas ja iho myös. Mutta pian vatsani alkoi turpoamaan ja se oli jatkuvasti turvonnut, ei laskenut edes yöllä. Ja siis liioittelematta näytin sille, että olin seitsemännellä kuulla raskaana. Ihan totta. Ainut, joka hetkeksi auttoi olooni oli suolihuuhtelu, mutta heti kun söin, mahani turposi taas. Oloni oli valtavan raskas ja väsynyt koko ajan.
Otin suolihuuhtelua tehneen terapeutin kehotuksesta kauran ja hirssin ja riisin takaisin ruokavalioon muutaman kerran päivässä syötävänä ja poistin lihan lähes kokonaan. Ja oireet alkoivat helpottaa. Siis vatsan.
Olenkin nyt pohtinut, että voiko olla niin että paleo ei vaan kaikille sovi? Että minulle liha ja viljattomuus eivät ole hyviä juttuja? Että metabolic typing/ veriryhmä -ajattelussa on jotain perää? En haluaisi syödä viljoja enää, kun olen lukenut niin paljon niiden vaikutuksista, mutten tiedä mitä muutakaan tehdä. Olen todella kiitollinen ihan kaikesta avusta.
Taustaa sen verran, että ennen paleota olin ollut kymmenen vuotta syömättä punaista lihaa ja pari vuotta vegaani. Paleon aikana käytin sekä probiootteja että entsyymejä, hyviä sellaisia.
Kuten sanottu, kaikki apu on todella tervetullutta, sillä haluaisin saada tämän asian suhteen ”rauhan”
Kokeilitko aluksi lisätä juureksia (perunoita porkkanoita, naurista, punajuurta bataattia jne)? Niistä saisi juuri noita mineraaleja, tärkkelystä ja kosteutta suolistoon joka ainakin minulla auttoi selvästi. Joitko tarpeeksi? Riisi on tietty kans hyvä, mut juureksissa on yleensä enemmän mineraaleja ja vitamiineja.
Jos minulta kysytään niin noi veriryhmädieetit ovat ihan huuhaata. Sitä voi olla sairauksia, yms sulatusongelmia joka vaatii aina yksilöllistä ruokavaliota.
Liian alhaiset hiilihydraattitasot tuovat helposti useille ongelmia.
Ainakin minulla kuivuu silmät, suolisto jne. Joten syön juureksia sopivasti.
Viljaan en koske kun paremmin noita saa minusta kotimaisista juureksista.
Mulla parantaa magnesium suoliston toimintaa. Kaikkien maha ei kestä tuota, joten ehkä magnesium malaatti voi sopia paremmin.
Teen itse hapankaalia (sisältää maitohappobakteereja) joka kans auttaa kun en yleensä syö maitotuotteita.
Hei Jan,
Kyllä, lisäsin tai oikeastaan söin juureksia koko ajan. Ja olen aina juonut monta litraa vettä päivässä sekä lisäksi yrttiteetä. Magnesiumia ja hapankaalia käytin myös.
Kiitos kuitenkin kun yritit auttaa. Olen aika hukassa tämän kanssa, enkä tiedä mitä tehdä. Viljoja en siis tosiaan haluaisi syödä, mutta tällä hetkellä tuntuu olevan niin että kaurapuuro aamuisin ja toinen iltaisin sekä minimaalinen lihansyönti auttavat hieman.
Luin juuri tänään Paula Heinosen kirjaa ja hänhän suosittelee kuitua täsyjyväviljoista ja runsasta veden juontia sekä pieniä annoksia ja eläinrasvan välttämistä. Eli aika päinvastaista kuin monet paleon ”gurut” :)
Kuten sanottua, en oikein tiedä mitä uskoa…
Kiitos kattavasta vastauksesta, Jaakko! Kävin kyllä lukemassa sen heti kun sen kirjoitit, olen tässä välissä vähän tutkiskellut asioita muualla…
Siemenistä ja pähkinöistä: Jos edelleen itsepintaisesti haluaisin niitä käyttää kourallisen päivässä, asiaa varmasti auttaisi liotus (mitä olenkin tehnyt, vaikuttaa selvästi vatsaystävällisyyteen) ja oikeiden siementen ja pähkinöiden valitseminen? Ei kai kookoshiutaleilla voi olla haittapuolia, jos niitä laittaisi mysliinsä runsaasti? Entä pellavansiementen rasvahappokoostumus – niissähän on enemmän omega-3:sta kuin kutosta, mutta ei niitä tärkeimpiä kolmosia, EPA:a ja DHA:ta. Onko omegatasapainon kannalta oleellista, mistä kolmoset tulevat? Eli olisiko pellavansiemenet siemenistä paras rasvanlähde? Pähkinöissä ei Finelin mukaan ole hirveästi hyviä vaihtoehtoja, paitsi ettei sieltä löytynyt macadamia-pähkinää – olisiko sen rasvakoostumus erityisen edullinen?
Ekologisuudesta puhuessani en varsinaisesti tarkoittanut ilmastonmuutosta, sillä paleotahan voi toteuttaa ilman naudanlihaakin ja muilla valinnoilla voi olla ruokavaliota enemmän merkitystä omaan hiilijalanjälkeen. Minua kiinnostaa erityisesti se seikka, että liharuoan tuottaminen vaatii enemmän resursseja kuin kasvisruoan tuottaminen. Ja ettei kasvavia ihmismassoja voida ruokkia liharuoalla, hädin tuskin kasvisruoallakaan. Mutta kun asiaa olen itsekin pohtinut, minun on vaikea nähdä, kuinka kotimaisen luomulihan kuluttaminen vaikuttaisi maailman ruokakriisiin. Jos Suomessa tuotettaisiin enemmän luomulihaa ja suomalaiset ostaisivat sitä enemmän, ja jos sama toistuisi muissakin vauraissa länsimaissa, miten tämä vähentäisi ruoan määrää etiopialaisten ja somalialaisten pöydässä? Jos joku ymmärtää näitä globaaleja yhteyksiä paremmin, saa kertoa!
Se on sitten aivan eri asia, jos aletaan ostaa brasilialaista nautaa, jonka tieltä kaadetaan sademetsiä. Tai jos ostetaan kassilohia, joiden tuottamiseen käytetään kaksinkertainen määrä ihmisravinnoksi kelpaavaa kalaa, vaikka meret tyhjentyvät kalasta sellaisella vauhdilla, ettei siellä ole pian mitään.
Toisaalta näin juuri dokumentin, jossa selvennettiin, kuinka kasvava viljansyönti länsimaissa pahentaa ruokakriisiä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa – kun viljaa ostetaan enemmän, sen hinta maailmanmarkkinoilla nousee, jolloin afrikkalaisilla ei ole siihen enää varaa. Valitettavasti suuri osa afrikkalaisten ruuasta on ulkomailta tuotua vehnää, eivätkä he pääse nauttimaan itse tuottamistaan hedelmistä yms… Niin sairasta. Mutta luulisi, ettei kotimaisen lihan syönti vaikuttaisi maailmanmarkkinoilla samalla tavalla, varsinkin, kun suurella osalla afrikkalaisista ei edes ole varaa lihaan? Dokumentti kertoo lähinnä ruuan tuhlauksesta ja suosittelen sitä syvästi kaikille: http://areena.yle.fi/video/1314043433884
Mari: kiitos kommentista :)
En ole lukenut Heinosen kirjaa, mutta tsekkasin nyt tällaisen yhteenvedon asiasta: http://bit.ly/pBrPLg Vaikutta hyvältä matskulta ja oon pitkälle samaa mieltä ainakin toimittajan kirjasta tekemistä tulkinnoista.Vatsa-aivo –yhteys tulee varmasti olemaan isossa osassa tulevaisuuden terveysajattelussa. Hyvää tietoa aiheesta löytyy esim. Chris Kresserin blogista ja podcastistä http://chriskresser.com/.
Sen verran olen eri mieltä Heinosen kanssa, että viljoja en suosittelisi kenellekään, oli sitten kokojyvää tai ei. Kuituosan mukana tulee suurin osa ongelmia aiheuttavista antiravinteista. Lisäksi viljoissa on selkeästi vähemmän kuituja per kalori kuin kasviksissa ja iso osa viljan kuidusta on liukenematonta, joka ei ole yhtälailla hyväksi suolen toiminnalle, kuin kasviksista, marjoista ja hedelmistä saatava liukeneva kuitu. Lisää mun ajatuksia viljoista voi lukea tämän blogin posteista http://bit.ly/pVTGdr ja http://bit.ly/qZsuTb
Lisäksi Heinonen vaikuttaisi Iltalehden artikkelin mukaan suosivan monityydyttyneitä rasvoja (esim. rypsiöljyä) tyydyttyneiden sijaan ja sille mun on mahdotonta löytää vankkoja perusteita. Esim. kookosöljyn sisältämät keskipitkät rasvahapot ovat erityisen helposti imeytyviä ja siten vatsaystävällisiä.
Näistä pointeista huolimatta varmasti lukemisen arvoinen teos, kiitos kirjasuosituksesta! :)
Jan: Kiitos omien kokemustesi jakamisesta. Esimerkillistä toimintaa lähiruokineen, kokkailuineen ja keräilyineen, arvostan.
Nämä on varmaan sulle jo tuttuja, mutta jos eivät ole ja kolesterolihommat kiinnostaa, niin suosittelen Chris Masterjohnin tekstejä http://blog.cholesterol-and-health.com/ ja http://www.thedailylipid.com/ sekä Chris Kresserin podcastejä, jossa hän oli vieraana http://bit.ly/qJG7sJ ja http://bit.ly/pCXn4X . Asiaa mm. siitä, mikä kolesteroliarvoissa oikeasti on tärkeää ja mikä vaarallista ja miten arvot heittelevät päivästä toiseen yms. Mulla on myös tarkoitus kirjoittaa asiasta postaus lähitulevaisuudessa.
Mä en välttämättä suosittelisi ankanrasvaa paistamiseen, koska se sisältää melko paljon kerta- ja monityydyttymättömiä rasvoja. Voi tai kookosöljy on sen puolesta parempia.
Mariaelina: Kiitos kivasta kommentista!
Ikävä kuulla mahan turpoamisesta. Viljojen ja muiden vatsaa ärsyttävien ruokien pois jättäminen voi aiheuttaa väliaikaisia ongelmia. Viljat aiheuttavat tulehdusta ja ovat suolta ärsyttäviä, joten ne koitetaan poistaa kropasta nopeasti ja siksi suoli ”toimii” vauhdikkaasti. Suoliston tervehtyessä viljojen aiheuttamasta tulehduksesta, voi suolen toiminta hidastua aiheuttaen ummetusta, turvotusta yms. Suolihuuhtelu ei ole hyvä ratkaisu asiaan, koska se häiritsee ja sotkee suolen bakteerikantaa. Lisäksi, 10 vuotta ilman lihaa aiheuttaa muutoksia elimistön kyvyssä sulattaa sitä ja sen palautuminen voi kestää pitkään. Mä en usko, että viljattomuus ei sopisi sulle. Yleensä, jos ruuansulatus on häiriintynyt, suositellaan tiukasti viljatonta, palkokasvitonta ja maidotonta melko vähähiilihydraattista ruokavaliota, jossa ruoka kypsennetään kunnolla, jolloin se on helpommin imeytyvää. Erilaiset muhennokset tai pitkään kypsytetyt pataruuat ovat hyviä vaihtoehtoja. Lisää lihan määrää pikku hiljaa ja monipuolisesti ja käytä probiootteja (luonnollisia, esim hapankaali ja valmisteita, esim. Dr Ohhiran http://bit.ly/mgmj9e) sekä ruuansulatusentsyymejä (esim. http://bit.ly/nOjNYe). Charles Poliquin suosittelee L-glutamiinia isoja annoksia (aamulla ruokalusikallinen tyhjään vatsaan, samoin jokaisen ruokailun kanssa) suoliston hyvinvoinnin palauttamiseksi, sitä voi kannattaa kokeilla myös. Riittävä juominen on myös tärkeää, niin kuin ilmeisesti olet tehnytkin.
Jos haluat keskustella asiasta lääkärin kanssa, suosittelen Olli Sovijärveä http://bit.ly/ncJJFi .
Janin kanssa samaa mieltä: Metabolic typing / veriryhmädietti on kyllä ihan huuhaata. En muista kuka siitä kirjoitti perusteellisen blogipostin jossa homma lytättiin täysin, enkä nyt löytänyt sitä, mutta Robb Wolf avautuu siitä aika pahasti podcast jaksossa 88 http://bit.ly/nBmybT .
Laura: Mä syön myös välillä kourallisen pähkinöitä päivässä, koska se helpottaa elämää jossain tilanteissa. Ei sen ruokavalion tarvitse aina ja kaikilta osin olla 100% optimaalinen. Jos kuitenkin vaikuttaa, että sulla on tulehduksesta johtuvia oireita, kannattaa kiinnittää erityistä huomiota omega 6 –rasvoihin. Enemmän olisin sinuna kuitenkin huolissaan siitä myslistä, siis jos siinä on viljaa ;)
Omega 3:t on parempi saada suoraan EPA ja DHA muodossa, koska lyhytketjuisten omega 3:en konversio EPA:ksi ja DHA:ksi on heikko. Yleisesti mulle alkaa vahvistumaan käsitys, että monityydyttymättömien rasvojen määrä kannattaa pitää varsin pienenä (jos haluaa hifistellä ja laskea, on useammassa yhteydessä puhuttu 4% kokonaisenergiasta) eli siinä mielessä pellava ei olisi optimaalinen rasvojen lähde. Macadamia on siksi hyvä pähkinä, että siinä ei ole juurikaan monityydyttymättömiä rasvoja.
Hei Jaakko,
Kiitos vastauksestasi ja neuvoistasi, arvostan niitä todella.
Suolihuuhtelusta on niin monia mielipiteitä, että on vaikea tietää mikä on oikein. Varsinkin kun se nyt on tuonut minulle apua, niin olen myös hieman taipuvainen kuuntelemaan huuhtelua tehneen terapeutin neuvoja. Jonkin verran.
Ja viljoista, kuulostaa ihan järkevälle ajatukselle, että kehon sopeutuminen niitä ilman olemiseen vie aikansa. Voisiko sitä kuitenkin tehdä pikkuhiljaa; syödä vaikka yhden annoksen kauraa tai hirssiä tai valkoista riisiä päivässä ja sitten vähitellen jättää pois? Mitä luulet? Koska oikeasti, tämä valtava turvotus ei ole millään tasolla mukava olotila, ja nyt se on sentään jatkunut jo useita kuukausia.
Ajatus siitä, että minun tarvitsisi syödä lisäravinteita, jotta voin syödä jonkun tietyn ruokaopin mukaan, tuntuu hieman absurdille. Mutta ehkä se olisi kuitenkin hyvä nyt väliaikaiseksi ratkaisuksi. Ja probiootteja olen jo syönytkin, ehkä sitten nuo muutkin voisivat tukea parantumista.
Lihan syömisestä/ syömättömyydestä vielä; olen itsekin ajatellut, että tuo kymmenen vuoden paussi varmasti vaikutti jotenkin. Mutta sitä en ole vielä itselleni ratkaissut, tarvitsenko lihaa todella. Ylipäätään sen syömisen aloittaminen oli minulle vaikeaa näin pitkän tauon jälkeen, vaikka kehoni sitä tuntui pyytävänkin.
Mutta siis, kiitos sinulle vielä.
Lueskelin tässä mukavan pitkää viestiketjua ja tähän mariaelinan ”tapaukseen” liittyen, luulen että kyse on liian nopeasta ja dramaattisesta muutoksesta. Jaakon kanssa olen täysin samoilla linjoilla, ettei viljoista ole terveydelle minkäänlaista hyöytä. Kuitenkin, joillekin näiden tiputtaminen pois kokonaan ja vielä samalla runsaan lihansyönnin aloittaminen voi olla tuskallista. Muutaman pot. keissin perusteella (omia potilaita) voin myös todeta saman ja oireesi ovat identtisiä. Näissä tilanteissa suos. ed mainittuja probiootteja sekä entsyymivalmisteita, todella huolellista kypsentämistä sekä mahd. ylimääräistä kuituvalmisteen käyttöä (esim. vi-siblin). Joskus myös akupunktio voi vauhdittaa suoliston toimintaa hermoston kautta (tästäkin loistavia kokemuksia). Kroonisen suolistoinflammaation korjaantumiseen voi mennä puolikin vuotta, joten muutaman kuukauden oireilu ei ole aivan mahdotonta.
Suolistossa hermostolla/psyykeellä on myös oleellinen osuus, ei liene sattumaa että suolen hermotus on solujen lukumääränkin osalta samaa luokkaa kuin aivojen (second brain). Siksi yhdistäisin hoitoon myös säännöllisen rentoutumisharjoitukset, akupunktion, mahd. meditaatiota sekä aktiivista liikuntaa, joka stimuloi myös suoliston toimintaa. Usein ongelma ei ratkea pelkästään ruokavaliolla, vaan tulisi ottaa huomioon muutkin tekijät (omat ajatukset, tunteet, sisäinen hyvinvointi; sosiaaliset suhteet, ympäristö, työyhteisö; kulttuurisidonnaiset aspektit, perhe, ystävät jne.). Keho ei ole erillinen ”kone”, vaan toimii sopusoinnussa psyykkiisten ja henkisten dimensioimme kanssa.
En tiedä oliko tästä sinulle apua, mutta mitä laajemmin pystyy asioita lähestymään sen todennäköisempää on ongelman ratkaisun löytyminen.
terveisin, Olli Sovijärvi
Hei Olli,
Kiitoksia sinullekin avustasi, arvostan sitä todella paljon. Kokeilen antamiasi vinkkejä ja toivottavasti pikkuhiljaa helpottaisi. Olet aivan oikeassa, että muutos on suuri.
Kokonaisvaltainen näkökulma on minustakin tärkeä, ja juuri siinä minulla varmasti olisikin parannettavaa :) Ruokakysymykset ovat minulle vain sellainen asia, johon helposti takerrun. Ehkä se johtuu syömishäiriötaustastani. Olen sairastanut melko pahan anoreksian ja se kummittelee edelleen silloin tällöin. Rentoutuminen olisi varmasti myös tärkeää, sillä minulla on taipumusta stressata kaikesta ja ruoka sekä liikunta ovat vain osa sitä.
Kiitos kaikille teille vielä kerran, yritän uskaltaa jättää viljat taakse taas ja toivon, että tilanne paranisi. Ne on siis varmaankin paras jättää kerralla, eikä pikkuhiljaa?
marielina: Eipä todellakaan kestä! Toivotaan, että saat apua vaivoihisi. Mielellään kuulisin jatkossa, miten olosi kehittyy. Voit laittaa mulle emailiakin, jos et halua julkisesti asiasta kertoa.
Suolihuuhtelusta ja siitä saatavasta hyödystä: Usein on niin, että joku lyhyellä aikajänteellä oloa parantava asia, ei ole sitä pitemmän päälle. Esim. jos univajeesta johtuvaa väsymystä paikkaa kahvilla, voi se olla toimiva ratkaisu päivän tai pari, mutta useamman kuukauden kestoisena on varmasti terveydelle haitallista. Sama ajatus mulla on tästäkin: suolen huuhtelu voi hetkellisesti parantaa oireita, mutta pitkässä juoksussa tärkeää olisi saada muutettua suolen bakteerikanta suolen hyvää toimintaa tukevaksi ja siinä suolihuuhtelu tuskin auttaa.
Lisäravinteista: mun mielestä ne ovat lähes aina tilanneriippuvaisia. Vain muutama on sellainen joita suosittelen kaikille päivittäiseen käyttöön (lähinnä magnesium ja D-vitamiini syksystä kevääseen). Ruuansulatusentsyymit ovat juuri näitä tilannespesifejä lisäravinteita ja siksi nimenomaan väliaikaiseksi tarkoitettuja. Mua ne ovat auttaneet ja ainakin kuulopuheiden mukaan todella monia muitakin. Tässä Charles Poliquinin ohjeet HCl:ää sisältävien (eli esim Now Foods Super Enzymes) tuotteiden käyttämiseen:
http://www.charlespoliquin.com/ArticlesMultimedia/Articles/Article/27/Maximize_Your_Progress_with_Hydrochloric_Acid.aspx
http://www.charlespoliquin.com/ArticlesMultimedia/Articles/Article/433/The_HCL_Acid_Test.aspx
http://www.charlespoliquin.com/ArticlesMultimedia/Articles/Article/434/A_Simple_Solution_to_Digestive_Disorders.aspx
Suosittelen kokeilemaan Poliquinin menetelmää varovaisesti aloittaen, eli syö esim yksi päivä samalla kapselimäärällä ennen kuin lisäät annostusta yhdellä kapselilla. Jos kapselit aiheuttavat närästystä tai vetävät vatsan sekaisin, kannattaa niiden kanssa ottaa iisisti ja kokeilla jos tilanne parantuu muita konsteja käyttäen ja kokeilla mahdollisesti myöhemmin uudestaan.
Olen myös täysin Ollin suositteleman stressinhallinnan aloittamisen kannalla, mulla toimivia menetelmiä ovat olleet meditaatio ja kiitollisuuspäiväkirja.
Jos viljojen jättäminen ja syöminen yleensä ovat stressaavia juttuja, ehkä voit luopua viljoista vähitellen. Esim. ensin jätät ne pois aamupalalta ja viikon päästä myös iltapalalta. Mä suosittelen paleon aloittamista kertarysäyksellä sen takia, että silloin siitä saatava hyödyt ovat todella helposti todennettavissa omaa oloa tarkkailemalla. Sun tilanteessa tälle ei enää ole tarvetta ja ehkä se ei edes ole paras tapa tässä tilanteessa.
Olli: Iso kiitos mariaelinalle vastaamisesta, munkin puolesta :)
Jaakko,
Kiitos, että vastasit niin kattavasti. Ja voin kyllä ehdottomasti palata asiaan myöhemmin, kunhan vähän aikaa seuraan tilannetta.
EIkä se viljojen jättäminen kerrasta ole mitenkään liian stressaavaa, niinhän jo kerran teinkin. Otin ne vain takaisin pari viikkoa sitten, koska kuvittelin minulle kerrotun perusteella tarvitsevani niitä. Mutta en kyllä tarvitse tätä huonoa oloa ja takaisin tullutta aknea.
Tuo stressinhallinta on aivan varmasti tässä myös avainasia ja yritän löytää itselleni sopivan keinon rentoutua. Olla suorittamatta koko ajan.
Kuten sanottu, palaan asiaan ja kiitos vielä :)
Kiitos jälleen vastauksesta! Selvennykseksi, että kutsun siis mysliksi omatekemääni siemen-pähkinäsekoitusta, jota syön jugurtin ja marjojen kanssa. Olen jo vuosia syönyt (vilja)mysliä aamupalaksi, joten tämä aamupalavalinta on myös tottumiskysymys. :) Ja tosiaan, kyse ei ole satunnaisesta siemen-pähkinäannoksesta, vaan jokapäiväisestä aamupalasta… Se olisi niin nopeaa, kätevää ja tosiaan, mahdollisesti parempi vaihtoehto kestävän kehityksen kannalta, vaikken tähän vieläkään ole varmuutta löytänyt… Kananmuniakin käytän muilla aterioilla paljon, joten en viitsisi niitä vielä aamullakin syödä.
Ja juu, mulla on takana pahoja tulehduskierteitä, minkä lisäksi olen atoopikko, joten mielelläni optimoisin jokapäiväisen rasvansaantini. Vaikkei se voikaan täysin onnistua, koska syön yliopistoruokalan rypsiöljyssä paistettuja soijarehulihoja arkisin. Mutta kookoshiutaleet tuntuu ainakin tällä hetkellä aika hyvältä mysliainesosalta, jos siihen laittaa vähän pellavaa ja pähkinää (tuskin aina macademiaa, on sen verran kallista) oheen, ehkä kombo ei olisi hirveän ”tulehduttava”?
Meinaatteko muuten lähitulevaisuudessa kirjoittaa maidosta ja palkokasveista samantyyppistä juttua kuin viljoista? Vai onko niistä olemassakaan yhtä paljon tietoa? Ainakaan ihmisten parantumiskertomuksissa nämä eivät tunnu olevan yhtä isossa roolissa kuin viljat, mutta toisaalta varsinkaan palkokasvit eivät yleensä kuulu ihmisten ruokavalioon suurissa määrin alun perinkään. Pitäisi varmaan koluta amerikkalaisten gurujen sivuja, mutta tuntuu että nyt jo tähän ruokavalioperehtymiseen uppoaa valtavasti aikaa, niin eihän tässä oikein muuta ehdikään! :D Ihmettelenkin, kuinka sinulla Jaakko riittää aiheelle niin paljon vapaa-aikaa, ja olen siitä äärimmäisen kiitollinen! :)
Jösses, tännehän oli tuupattu melkein Britannica Encyclopedian verran kamaa sitten viime käynnin. Hyvää shitiä. Olen myös aika yllättynyt siitä, miten tietoisia tännekin kirjoittaneet ovat leukaperiensä työsarasta. Toisaalta eihän tämä foorumi mikään suomi24 olekaan.
Noista eroista vielä; ei minulla ole tarjota mitään yllä olevaan argumentointityyliin sopivaa tieteellistä todistetta. Sen tosin tiedän, että Keski-Euroopassa on aivan eri kolesterolisuositukset kun meillä täällä ojitettujen soiden töyräillä. Lisäksi viikingit joutuivat jättämään Pohjoisen Ameriikan maidosta alkaneen konfliktin takia, mutta se jääköön sikseen.. heh.
Sitten on omat luulot, havainnot ja intuiitio. Noihinkin on kovakoodattu aika paljon käyttökelpoista kamaa. Minusta luonto vaikuttaa vieläkin meille kaikkeen pystyville ihmisille vieläkin liian monimutkaiselta ymmärtää, modernin tieteenkään keinoin. Tutkimuksissa näkökulmat ovat monesti käytännön syistä suppeita, instrumentit liian suuripiirteisiä jne. Lisäksi tarvittaessa saa juuri sellaisen tutkimustuloksen aikaan kun itse haluaa.
Yhtä kaikki, tärkeintä on kai löytää oma totuus ja rauha. Omani voi olla ripaus tätä, toinen tuota. Helppoa lienee kai horjahtaa ääripäihin vaikka autuus odottaa jossain siinä keskellä. Omaan zeniin kuuluu kyllä jatkossakin toisinaan ihan ne kaikista hiilaritörkyisimmät korvapuustit, mitä keskikaupunki päällään kantaa. Jos Jaakolle ei maistu, niin mu(i)lle jää sitten enemmän. Kiitos vielä ja kaikkea hyvää (lautaselle)!
marielina: Eipä kestä! Toivottavasti saat oloasi paremmaksi :) Stressinhallintaan kannattaa kyllä panostaa. Terveys on iso kokonaisuus, jossa ruokavalio on vain yksi (vaikkakin mun mielestä todella tärkeä) osa. Palataan asiaan! :)
Laura: Kookos on erinomainen ja pellavakin varmaan sieltä paremmasta päästä tulehduksen kannalta. En osaa kommentoida, miten ”tulehduttava” kyseinen annos sulle on ja se toki riippuu paljon myös muusta kokonaisuudesta. Kokeile ja katso, miten olo kehittyy.
Varmaankin jossain vaiheessa on tulossa myös maitoa ja palkokasveja käsittelevät kirjoitukset, mutta aikataulua en uskalla luvata. Niinkuin totesit, viljat ovat usein se ”pääpahis” niiden epäterveellisyyden takia ja koska ne ovat niin isossa osassa ruokavaliossa.
Kyllähän tähän tutkailuun ja uuden oppimiseen menee aikaa, mutta palkinto jonka saa siitä, että pystyy auttamaan ihmisiä parantamaan terveyttään, on kyllä kaiken sen käytetyn ajan arvoista.
Aatos: Kiva kuulla, että shitti on laadukasta.
Kolesterolisuositukset…huoh. Niistä tosiaan lisää tulevassa postauksessa.
Teetkö / oletko tehnyt tutkijan hommia, kun olet noin skeptinen tutkimustulosten käyttökelpoisuudelle? :) Mä olen ja kyllähän siellä tosiaan kaikenlaista kuraa julkaistaan. Onneksi kuitenkin löytyy myös hyvin tehtyjä ja luotettavanoloisia tutkimuksia. Siitä olen samaa mieltä, että luonnossa (ja tähän aiheeseen liittyen, ihmisen kropan toiminnoissa) on vielä valtavasti enemmän sellaista, mitä emme tiedä, kuin mitä tiedämme. Se on yksi syy sille, miksi paleonäkökulma on mun mielestä hyödyllinen.
Oman totuuden ja rauhan löytäminen on tärkeää. Mutta mun mielestä sen etsimisessä kokeileminen on parempi työkalu kuin mutu ja spekulaatiot. Siksi suosittelen kokeilemaan paleota min. 30 päivää. Sen jälkeen voi itse todeta, löytyikö autuus vai oliko kyseessä ääripää.
Kiitos itsellesi keskustelusta ja maistuvia korvapuusteja!
http://www.pronutritionist.net/omega-6-rasvahapot-ei-niin-pahoja-sittenkaan/
Mitä mieltä olette tästä?
Kiitti linkistä edu.
Hyvää tekstissä oli ainakin evoluutionäkökulman mukaan ottaminen :)
Muutama juttu pisti kuitenkin silmään.
1) Tekstissä puhuttiin sydänsairauksista aiheutuvista kuolemista, kun huomattavasti oleellisempaa olisi keskittyä kokonaiskuolleisuuteen.
2) Tekstissä siteerattiin useita tutkimuksia, mutta hyvin vähän mekanismeja, joista tutkimuksissa saadut tulokset voisivat johtua. Mekanismien esittäminen on mun mielestä erittäin tärkeää, koska tutkijat esittävät tuloksia usein omia tarkoitusperiään tukevina tai muuten puutteellisina.
3) Tutkimukset tulee lukea hyvin tarkkaan läpi. Tutkimusten erilaisista tulkinnoista esimerkkinä useat tekstissä mainitut tutkimukset. Esim. ”Mielisairaalatutkimus” ilmeisesti viittaa Helsingissä tehtyyn tutkimukseen, joka on niin huonosti toteutettu ja moneen kertaan lytätty, että sitä ei tulisi käyttää perusteluna millekään. Samoin ”Oslo Diet-Hart” tutkimus sisältää liikaa tuloksia mahdollisesti sekoittavia seikkoja ollakseen vahvaa todistusaineistoa. ”Rose Corn Oil” ja ”Sydney DH” tutkimuksissa taas kokonaiskuolleisuus kasvoi huomattavasti, kun eläinrasvat vaihdettiin kasvirasvoihin. Eli pitää olla tarkkana mihin tutkimustuloksista esitettyihin päätelmiin uskoo. Tutkimuksista lisää esim. täällä: http://www.cholesterol-and-health.com/Daniel-Steinberg-Cholesterol-Wars.html.
4) Tutkimusten lukemisen tarkkuudesta esimerkki:
Reijo kirjoittaa:
”Edelleenkin huomionarvoista on, että esim. Minnesota Coronary Survey ‘ssä ja LA Veterans -tutkimuksessa ei saatu jälkeäkään omega-6 rasvahappojen negatiivisista vaikutuksista, vaikka niissä käytettiin maissiöljyä”
Tätä kyseistä tutkimusta (ja monia muitakin) ruoditaan perusteellisesti Chris Kresserin podcastissa, jossa Chris Masterjohn on vieraana. http://chriskresser.com/the-healthy-skeptic-podcast-episode-11 Keskustelu LA Veterans -tutkimuksesta alkaa kohdassa 23:25.
Tutkimuksessa sairaalan potilaat jaettiin kahteen ryhmään, jotka söivät aina eri ruokasaleissa. Toisessa ruokasalissa ruuanlaitossa käytettiin kasviöljyä ja toisessa voita. Koe kesti kahdeksan vuotta.
Ensivilkaisulla näyttää, että tutkimuksen mukaan kasviöljyt ovat terveellisempiä, koska kasviöljyryhmässä oli vähemmän sydänsairauksiin kuolleita. Tutkimuksesta kuitenkin selviää, että muista syistä (kuten syöpä) johtuvat kuolemat olivat yleisempiä kasviöljyryhmässä ja kokonaiskuolleisuuskaan ei ollut pienempi, vaan ehkä jopa vähän suurempi.
Lisäksi potilaiden satunnainen jaottelu ryhmiin ei onnistunut kunnolla: voiryhmässä oli tuplasti enemmän tupakoitsijoita. Eli johtuivatko lisääntyneet sydänsairauskuolemat voista vaiko sittenkin tupakoinnista? Vai suojasiko voi tupakoitsijoita muilta kuolemilta?
Voi käytettiin ruuanlaitossa monta kertaa (E-vitamiini pitoisuudet vähenivät), mutta kasviöljy vain kerran, koska se on niin helposti pilalle menevää. Tämä aiheutti E-vitamiinin puutosta voiryhmässä. Eli aiheuttiko kasvaneet sydänkuolemat voi, tupakointi vai e-vitamiinin puute? Ja jälleen, suojasiko voi tupakoitsijoita myös e-vitamiinin puutoksesta johtuvista kuolemista, koska kokonaiskuolleisuus ei ollut isompi voiryhmässä?
Tutkimuksen tärkein havainto tapahtui vuoden 7 kohdalla, jolloin muista kuin sydänsairauksista johtuvat kuolemat yleistyivät dramaattisesti kasviöljyryhmässä. Kuolemien vauhti kasvoi vuoden kahdeksan alussa, jolloin tutkimus lopetettiin. Eli kasviöljyjen pitkäaikainen käyttö aiheutti syöpää ja muita tappavia tauteja kiihtyvällä vauhdilla, mutta voin ei, vaikka voiryhmäläiset tupakoivat selkeästi enemmän.
Näistä syistä pelkkä tutkimusten listaaminen ei ole mun mielestä vakuuttavaa, varsinkin jos esitetään vain tiettyyn sairauteen liittyviä kuolemia, eikä kokonaiskuolleisuutta. Tutkimukset tulee käydä läpi todella huolella ja sen lisäksi pitäisi esittää ihmiskropassa vaikuttavat mekanismit, joilla tutkimustulokset voidaan perustella.
Moikka! Löysin tälläisen sivun ja ajattelin kertoa itsestäni.
Olen 28 vuotias mies ja olen käyttänyt alkoholia runsaita määriä vuosien kuluessa ja vuoden alussa lopetin sen kokonaan koska mahani alkoi kipuilla kovasti ja ulosteen mukana tuli verta, minulle tehtiin tutkimuksia ja sain kipulääkettä minkä lopetin koska enemmän haittana oli turvonnut olo, lääkäri neuvoi pitämään vatsan sisällön pehmeänä kun kärsin ummetuksestakin. Söin kolme kuukautta ruisleipää ja kuitupitoista ruokaa ja laskin kaloreita. Sitten kyllästyin siihen kun aloin tutkia erilaisia elämäntapa muutoksia ja yhtenä niistä oli tämä tärkein ruokavalion muutos, aloin syömään eläinrasvoja ja jätin viljat sekä hiilihydraatit laskin ihan minimiin. Tarkoituksena oli saada olo virkeämmäksi ja paino laskuun sekä mielialaa kohennettua ja jatkuvan väsymyksen poistaminen. Painoni laski kalorien laskemisen aikana ja nesteiden poistuttua jo kymmenen kiloa, vielä on painoa 125kiloa.
Meni noin 1,5 viikkoa kun oloni oli siinä pisteessä että jouduin menemään lääkäriin kipujen ja turvotuksen vuoksi, minulla todettiin anaalifissuura ja lähetettiin jatkotutkimuksiin.
Odotan tällä hetkellä kirjettä sisätauti osastolta niihin tutkimuksiin, ilmeisesti tähystykseen.
Vatsani on vasemmalta puolen turvoksissa ja kosketus arka, olen spekuloinut tässä itselleni kaikki mahdolliset taudit mm. paksusuolen syövän ja haavaumat ja divertikuliitin. Viikko sitten menin vielä kerran lääkäriin kun en enää tiennyt mitä söisin ja mitä lääkettä ottaisin, minulta otettiin kaikki veriarvot ja niissä näkyi että maksa-arvot olivat nousseet hieman, johtuen ruokavalion muutoksesta ja tulehdusarvot olivat koholla, sain antibioottikuurin, kefexin ja flagyl nimiset lääkkeet ja apteekissa neuvottiin ostamaan vielä maitohappobakteerit siihen päälle ettei mene vatsa ihan kuralle.
Nyt on sellainen tilanne etten tosiaan tiedä mitä söisin ja kehen uskoisin. Kokeilin sitten epätoivoissani syödä kaurapuuroa kun suolistossa tuntui niin kamala paine ja jatkuva kurina ja murina. Jouduin toteamaan että se auttoi, nyt olen viikon jatkanut sitä valtavirran virallista terveyslinjaa ja syönyt puuroa ja leipää sekä kasviksia, en juurikaan ole uskaltanut lihaa syödä enkä tiedä edes mitä laittaisin leivän päälle. Onko minun osaltani peli jo menetetty ja joudun pitämään suoleni toiminnassa lopun elämääni hiilihydraatti mössöllä?
En ole tälläiseen asiaan törmännyt netissä, ja en tiedä kuka voisi auttaa.
Tilanteen kärjistyminen ruokavalion muutoksen jälkeen saattaa johtua muutamastakin asiasta, siitä että suolissa oli niin kova paine kun en saanut riittävästi kuitua, alkuvuoden söin jopa 50grammaa kuitua päivässä eri ruoista tai sitten se voi johtua siitä että söin jotenkin niin huonosti ja bakteerikanta suolistossa meni ihan sekaisin ja tulehdusarvot nousivat.
Söin reilun viikon ajan siis niin ettei ollut juurikaan hiilareita, vaan ruokavalio koostui oliiviöljystä, kananmunista, pekonista, jogurista, maidosta, juustoista, lihasta, kalasta, pähkinöistä (maa ja cashew) Pellavarouheesta, hieman myös kasviksia, näistä ei mikään ollut uusi tuote vaan pelkästään uutta oli hiilareiden pois jättäminen. Lisäravinteita on ollut käytössä multivita, d-vitamiini, kalaöljy, magnesium, berberin. Jouduin ottamaan hiilarit takaisin ja viljan. olo ei ole mikään mainio, olen neuvoton. Olen joutunut käyttämään myös opamoxia viime aikoina etten joudu ihan katatoniseen tilaan ja pääsen tekemään muutakin kuin murehtimaan ruokaa, sekä propralia koska sydän hakkaa niin kovaa levossakin.
Näin tarpeelliseksi kirjoittaa tämän tarinani tänne ja laitan sen myös muualle, toivoen että joku osaisi neuvoa, kun en tyydy enää pelkkään viralliseen suositukseen koska en ole tilasto vaan yksilö.
Välillä mielessä käy itsesyytökset siitä että piti mennä muuttamaan ruokavaliota ja tutkia eri tutkimus tuloksia ja jokin katkera minussa kritisoi kovasti tälläistä uutta ruokavaliota vastaan, paleota ja karppausta ym ja sellaista että olin liian ahne, halusin vaan nopeasti laihtua välittämättä muusta terveydestä, nämä syytökset tiedostan kuitenkin tulevan itsestäni enkä niistä kovinkaan masennu enää, kirjoitelkaa nyt minulle jotakin neuvoa että voisin jatkaa elämääni edes jotenkin normaalina!
Kuulemisiin!
terveisin Sepi.
tieteilyliitto@gmail.com
Terve Sepi,
Todella ikävää kuulla tilanteestasi. Mä en halua ruveta neuvomaan netissä näin vakavia tapauksia, vaan ehdotan, että otat yhteyttä osaavaan ja kokonaisvaltaisesti asioita tarkastelevaan lääkäriin Olli Sovijärveen (ajanvaraus – esittely)
Toivotan tsemppiä ja parempaa oloa!
Hei, olen kolmatta vuotta vhh.ruokavaliolla ja se on alkanut ”lipusua” ja pettymyskeni kääntyi iloksi kun tutustuin tähän Paleomalliin, sillä juuri tähän suuntaan olin itsekkin menossa. Minua pohditutta kalojen ja muun meriravinnon puhtaus. Arvelen meriravinnon, ainakin Suomessa sisältävän terveydelle haitallisia jäämiä myrkyistä, joita meriin on dumpattu vuosikymmeniä,kuten lääkkeistä, kemikaaleista, lannoitusaineista, raskasmetalleista, nämä nyt näin yhtä’äkkiä tulivat mieleeni. Järvikalan ostaminen kaksi kertaa viikossa tulee kalliiksi. Tonnikalaa en eettisistä syistä syö. Pakasteseitä syön useimmin. Itse en ehdi kalastaa. Merilevä olisi käsitykseni mukaan erittäin terveellistä, mutta siihen liitty epäilys alkuperästä. Tämän vuoksi olen päätynyt nauttimaan meriruokani purkista, joka on mielestäni toiseksi paras vaihtoehto. Mitä mieltä olette tuosta meriruoan puhtaudesta ? yt. sirkka
Moi Sirkka,
Mun käsitys on se, että kaloja syömällä saat enemmän terveyshyötyjä kuin niiden syömisestä aiheutuu mahdollisia haittoja. Jos haluat pelata varman päälle, syö useita erilaisia kaloja ja keskity pienempiin kaloihin, joihin ei (ilmeisesti) ole ehtinyt kertymään vastaavaa määrää ympäristömyrkkyjä ja raskasmetalleja yms.
Tässä linkki Chris Kresserin asiaa käsittelevää artikkeliin.
Terve Sirkka,
Mun käsitys on se, että kaloja syömällä saat enemmän terveyshyötyjä kuin niiden syömisestä aiheutuu mahdollisia haittoja. Jos haluat pelata varman päälle, syö useita erilaisia kaloja ja keskity pienempiin kaloihin, joihin ei (ilmeisesti) ole ehtinyt kertymään vastaavaa määrää ympäristömyrkkyjä ja raskasmetalleja yms.
Tässä linkki Chris Kresserin asiaa käsittelevää artikkeliin.
Moikka Jaakko!
Sellanen kysymys, että tiedätkö mistä saisi Suomesta ostettua grass-fed voita? Kun en millään mahda löytää…
Moikka Melina,
Valitettavasti mäkään en ole bongannut :/
Onko pakastealtaan katkaravut laskettavissa terveelliseksi lisäksi kylmänveden merenelävien listalle, vaikka ne taidetaan suolalla käsitelläkin? Ovatko omega-3 silti hyvin tallella? Itämeren silakkaa ei kovin mielellään usein syö. Entäs omega-3 kapselit, ovatko nou-nou tavaraa, joskus lukenut jostain, ettei niistä ole hyötyä vaan omegakolmoset tulisi saada ruoasta?
Moi Sanna,
En ole tutustunut pakastealtaan katkarapujen käsittelyyn, eli en osaa sanoa. Oon mä niitä hyvillä mielin syönyt ja vaikuttaa moni paleoruokablogaajistakin niitä käyttävän.
Omega 3 kapseleita tai öljyä voi vedellä huoletta pari grammaa päivässä (EPA+DHA) jos tuntuu että omegat jää muuten saamatta.